Kyliin rakentaminen on koko kunnan etu

Kangasalla on keskusteltu kylillä ja valtuustossa Lempäälään viitaten siitä, kannattaako kyliä kaavoittaa. Miltä asia Lempäälästä käsin näyttää ?
Lempäälässä Lastusten ja Mattilan kouluja uhkasi 1980-luvun alussa lopettaminen. Syynä oli oppilasmäärän vähentyminen. Tällöin kunnanhallitus keskustelujen jälkeen kaukoviisaasti päätti, että kunta hankkii maata näiden koulujen lähettyviltä ja kaavoittaa koulujen viereen omakotialueet. Tuon aikainen kaavoituskäytäntö oli nopeaa. Koulut pelastuivat ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ilmeni kuitenkin, että pienillä tonteilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tilaa vaativiin harrastuksiin.
1990-luvun lopulla ollessani Lastusten kyläyhdistyksen puheenjohtaja käynnistimme kylällä kyläkaavoitushankkeen POMO-ohjelman puitteissa, Kantri ry:n hankerahoituksella. Hanke vedettiin läpi kyläläisten vahvalla osallistumisella ja kunnan ohjauksessa. Vuonna 2001 valtuusto hyväksyi Lastusten oikeusvaikutteisen osayleiskaavan. Tutkittuja rakennuspaikkaehdotuksia oli noin 140 kpl, joista 90 osoittautui rakentamiseen sopiviksi. Niistä puolestaan 60 merkittiin kaavaan ja loput 30 jätettiin ”varastoon” odottamaan kaavan tarkistusta, jonka silloin arvioitiin tapahtuvan 15 vuoden kuluttua eli vuonna 2016.
Mitoitus perustui kantatilatarkastelusta johdettuun tasapuolisuuteen ja koulun kykyyn ottaa vastaan uusia oppilaita. Rakennuspaikat olivat ns. hyviä rakennuspaikkoja ja sijoittuvat teiden varsiin osaksi kylän luontaista rakennetta. Prosessia on kuvattu Ympäristöministeriön tukemassa kirjassa J Kuisma – T. Peltonen: Kyläsuunnittelun opas.
Tällä hetkellä Lastusiin on rakennettu kylän osayleiskaavan voimassa olon aikana noin 50 uutta taloa. Summattuna investointina kylään on investoitu 15 milj euroa! Koska kylän infrastruktuuri oli valmiina, ei kunnan ole tarvinnut juurikaan panostaa kylään. Vanhan koulun sisäilmaongelmien takia kuntasi siirsi koulun tontille uudeksi kouluksi Sääksjärveltä käytetyn viipalekoulun. Ratkaisu oli äärimmäisen edullinen. Salomaantien katuvalojen toteuttamiseen talkootyönä on saatu kunnan omatoimirahaa. Kunta avusti myös Lastusten vesihuolto-osuuskuntaa. Kunnan investointien minimimäärä on yhteensä jotain 500 000 – 600 000 euroa. Summa riippuu siitä miten käytetty viipalekoulu arvotetaan.
Jos oletamme, että uusista asukkaista 75 kpl käy töissä, keskipalkka on 36 000 euroa ja kunnallisveron ns. efektiivinen prosentti vähennysten jälkeen on 13, saadaan kunnan vuositulokertymäksi ( 75 x 36 000 x 0,13 = 351 000 euroa). Kymmenessä vuodessa Lempäälän kunta on hyötynyt 3,5 milj miinus 0,5 miljoonaa eli 3 miljoonaa. Vuositasolla laskennallinen hyöty on 300 000 euroa.
On tärkeää ymmärtää tällaisen laskelman oletukset ja sen antama viesti. Laskelmassa ei ole otettu huomioon niitä kunnan kustannuksia, jotka joka tapauksessa olisi kylään kohdennettu (esimerkiksi koulukuljetukset ja tiekuntien avustukset). Laskelmassa myös oletetaan, että uudet asukkaat kohdistivat asumiskysyntänsä aivan tietynlaiseen asumiseen, eivätkä olisi löytäneet Lempäälän kunnan muilta alueilta vastaavia rakennuspaikkoja. Heille vaihtoehtoja olisivat olleet esim. Vesilahti ja Pälkäne.
Viime mainittu näkökohta tarkoittaa myös, että muuttajaperheiden päivähoito- ja sote-kulut tulisi sisällyttää laskelmaan. Päivähoidon kustannus riippuu kunnan päivähoidon käyttöasteista. Koska laskelmassa oletetaan, että 25 kpl vanhemmista on koko tarkastelujakson ”kotona” ei tätä vaikeasti selvitettävää erää ole laskelmassa. Se ei kuitenkaan ole mitenkään niin suuri, että laskelma kääntyisi kunnan kannalta negatiiviseksi.
Toisin sanoen kyliin rakentaminen on kunnan kannalta edullista, koska yleensä se ei aiheuta infrakustannuksia. Kunnan kannattaa kaavoituspolitiikalla tukea kyläkoulujen säilymistä. Kyliin rakentaminen on asukkaiden kannalta arvoihin ja yhteiskuntasopimukseen liittyvä oikeus. Mutta kunnan talousongelmia kyliin rakentamisella ei ratkaista. Mittakaavat ovat erilaisia.
Jos kuitenkin verrataan kyläkoulujen tueksi kyliin ohjattua uudisrakentamista tarjolla olevaan vaihtoehtoon, että kyläkoulut lakkautetaan eikä kyliin jatkossa saisi rakentaa, koituu jälkimmäisestä vaihtoehdosta kunnalle niin paljon uusia lisäkustannuksia, ettei jälkimmäisen tien valinta paranna kunnan taloutta.
Koska tämänkaltaiset valinnat perustuvat jossain tehtyihin laskelmiin, tulee laskelmat kaikissa tapauksissa julkistaa. Kunnan kannattaisi antaa kyläläisten tehdä tarkistuslaskelmia, vastalaskelmia ja vastaehdotuksia. Kiirehän ei kokemuksen mukaan auta missään asiassa.
JUHA KUISMA
Lempäälä
Kirjoittaja on kylien liiketoiminta-asiamies (SYTY ry)