Julkaisut

	Saha Luvialla (2020) Luvian Saha ja sen edeltäjä ovat toimineet yhtäjaksoisesti 60 vuotta. Olin toisena kirjoittajana Huhtamaan perheyrityksen saagassa. Toimivan yrityksen tarinan muotoa rajaavat liiketaloudelliset realiteetit, mutta mehevää puhetta saatiin talteen riittävästi. Kiintoisa toimeksianto. Metsäalan ammattilainen saa kirjasta eniten irti.
	Nuoret Kuismat (2020) Kuisman sukuseuran julkaisema Nuoret Kuismat on lajissaan uudenlainen sukukirja. Siinä on 30 tarinaa siitä, miten sukuun kuuluvat nuoret löysivät sen, mitä tekevät. Historian sijasta on puheena nykyaika ja valinnat. Suomessa on yli 2600 Kuisma-sukunimistä, joista melkein kaikki kuuluvay samaan sukuun. Kirjaa voi suositella yhdeksi esimerkiksi kaikille sukuseuroille. Olin kirjan koonneen työryhmän puheenjohtaja.
	Paikallinen ilmastopolitiikka (2019) Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Polemia-sarjassa julkaistu 100 sivun kirjanen tarkastelee ilmastokysymystä kunnan perspektiivistä. Koetin suhteuttaa asiat ja osoittaa, mitkä niistä ovat pieniä ja mitkä suuria. Yleisesti ottaen puhe hiilijalanjäljistä on pielessä. Toisin kuin oletetaan, maalla asuvan hiilijalanjälki on pienin. Ilmastonmuutos toteutuu ja olisi välttämätöntä lähestyä ratkaisuja resilienssin näkökulmasta.
	Keskustalaisuudesta (2019) Olen 50 vuoden ajan pohdiskellut, mitä on keskustalaisuus poliittisena aatteena. Päätin koota ajattelemani ja löytämäni ajatukset kirjaksi (niin kauan kuin vielä skarppiutta riittää). Kirja ei edellytä lukijalta keskustalaista puoluevakaumusta, mutta selittää valtio-opillisesti, mistä on kysymys. Uskon, että tämä kirja säilyttää lukukelpoisuutensa vuosien ajan ja siitä on aitoa hyötyä myös akateemisissa piireissä. Keskustalaisuus on filosofisesti perusteltu ja maailmanmitassa vakavasti otettava aate.
	Satoi tai paistoi (2017) MTK Pirkanmaan 100 -v historiikki oli viimeinen kolmesta tuottajaliitto -kirjasta. Pirkanmaan roolina on olla pohjoisin ns. Etelä-Suomen maakunnista ja sellaisena sillä on ollut kokoaan enemmän vaikutusvaltaa. Maakuntaan on myös osunut vaikuttajia, joille on ollut ominaista olennaisen taju sekä kyky nähdä kokonaisuuksia. Oli kiinnostavaa todeta, miten samoissa rytmeissä Suomen historia ja kotimaakunnan juurevimman elinkeinon historia kulkee.
	Aina on keretty (2017) MTK Hämeen 100 -v historiikki oli toinen kirjoittamistani tuottajaliittohistoriikeista. Työ oli kuin kolmella suksella hiihtämistä. Hämäläisyys on Vanajaveden takanakin asuvalle tuttu kulttuurikoodi, jalo sellainen. Tämän tuottajaliiton historiassa on erikoinen poliittinen vaihe ja tuskin arvaatte, mihin se liittyi. Mutta sen jälkeen tämä tuottajaliitto ansioitui järjestötyössä MTK:n parhaana.
	Asia selvä (2017) MTK Varsinais-Suomen 100 -v historiikki oli osa kolmen tuottajaliiton yhteistä historiankirjoitusta. Mieluisa ja silmiä avaava työ. MTK:n historia on modernisaation historiaa. Erityisesti Varsinais-Suomi on ollut edelläkävijä monissa kaupallisen järjestäytymisen hankkeissa. Toisena kärkialueena on ollut vesiensuojelu. Valtio tarvitsee välttämättä eri intressejä edustavia, valistuneita etujärjestöjä. Selville tuli samalla, että MTK:n virallinen historia ei ole kertonut kaikesta.
	Lempäälän koilliset kylät (2016) Laajin ja monipuolisin Lempäälän kyläkirjoista. Oma Lastusten kylähistoria-projektini oli ollut vireillä vuodesta 1998, mutta olisi jäänyt sivuun ilman isomman joukon ryhtymistä asiaan. Samalla mukaan tulivat Ahtiala ja koillissuunnan muut pienemmät kyläryhmät. -Kylähistoriikkien arvoa yleisen historian tai mikrohistorian lähteinä ei vielä oivalleta.
	KUISMA -suku Suomen kartalla (2015) Kuisman sukuseuran sukukirja nro 2 valittiin julkaisuvuotensa parhaaksi sukukirjaksi yli 60 ehdolla olleen joukosta. On ilmennyt DNA -tutkimuksilla, että kaikki Kannaksen Kuismat ovat todella sukua toisilleen. Tässä kirjassa on erikoisen hienosti ja karttalähteitä käyttäen kuvattu suvun levittäytyminen Jääsken Alakuunusta kymmeneen kannakselaispitäjään. Yksi parhaimpia työryhmiä johon olen osallistunut. Tein henkilö-esittelyjä ja historiajuttuja.
	Puu -lehti 4/2016 Erikoisnumero Talonpoikaiskulttuurisäätiö tuotti PUU-lehden erikoisnumeron, jossa pohdittiin millainen olisi "universaali talo" s.o. kaikissa mahdollisissa tulevaisuuksissa kestävä talo. Kahdeksan kirjoittajaa, loistava kuvitus, joka antoi viestille syvyyttä. Vastasin projektista, jolla oli huonotkin hetkensä - mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.
	Tupenrapinat - idiomeja ajan uumenista (2015) Idiomit ovat sanontoja, joiden merkitys on jotain muuta kuin sanaliitosta itsestään voisi päätellä. Suomen kieli on kiehtova, kerrostunut vuoristo, jossa vanhimmat merkitykset palautuvat kivikauteen. Tämä kirja korvaa puutetta, joka johtuu siitä, ettei aihepiiri kiinnosta tutkijoita. Eivätkä tutkijat tunne niitä entisaikaisen maaseutukulttuurin funktionalisuuksia, joihin merkitykset ankkuroituvat. "Äimän käkenä" on kerrankin selvitetty oikein - ja moni muu "sellainen seikka".
	Kylien Tulevaisuus (2015) Minkä varaan identiteettimme rakentuu? Entä yhteisöllisyys? Mitä kuntien pitäisi tehdä kylien hyväksi? Entä valtion? Kumpi on tehokkaampaa keskittäminen vai hajauttaminen? Mistä turvaa kriisin kohdatessa? Millainen on visio tulevaisuuden kylistä?
	Keskustan suuri kertomus (2014) Jokaisella merkittävällä asialla pitää olla tarina, joka kertoo mitä tuo asia on ja miten se on syntynyt. Puoluesihteeri Timo Laanisen toimeksiantona kokosin Keskustan suuren kertomuksen, joka kiinnosti Turun puoluekokousväkeä. Tuleva antikvaarinen harvinaisuus !
	Evakon pitkä vaellus (2014) Toimittaja Anne Kuorsalon pyynnöstä tein hänen kokoamaansa kirjaan artikkelin evakoiden jäsentymisestä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Konkreettisenä lähtökohtana isäni ja hänen sisartensa asettuminen Lempäälään 1948. Jutun sävy on myönteinen verrattuna moneen muuhun saman kirjan artikkeliin.
	Maalla asumisen oikeutus (2014) Toimituksen pyynnöstä laadin maalla asumisen oikeutusta perustelevan artikkelin Maaseudun Uusi Aika -lehden juhlanumeroon. Artikkeli selittää seitsemän syytä siihen miksi ihmistä viehättää maalla asuminen. Jutussa arvioidaan myös perusteita ns. yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja osoitetaan ajatustavan olevan enemmänkin uskon asia kuin tiedolle perustuvaa politiikkaa.
	Tekemisen demokratia on tulossa (2014) Peter Backan pyynnöstä laadin lähidemokratiaa koskevaan YTR:n julkaisuun jutun, jossa perustelen ns. tekemisen demokratiaa ja julkisen keskustelun merkitystä osana demokratian kehittymistä. Demokratia ei ole valmis asia, vaan kehittyy yhä. Ne kunnat, jotka oivaltavat tämän, mobilisoivat kehityksensä tueksi asukkaittensa sosiaalisen pääoman. Korostukseni on hitusen toinen kuin monella kylätoimijalla. Lähidemokratia koskee kaikkia paikallisyhteisöjä.
	Kylien liiketoiminta -opas (2012) Työssäni kylien liiketoiminta-asiamiehenä (Kylien Bisneskeissit -hanke, SYTY ry) tarpeellinen opas, joka on kirjoitettu kyläyhdistysten aktiiveille. Rohkaisua, kannustamista, käytännöllisiä neuvoja ja hyviä esimerkkejä eri puolilta Suomea. Esillä yli 40 tapaa ratkoa kylien haasteita omatoimisesti talouden kautta. Ellei kylä auta itseään, ei sitä kukaan muukaan auta. Oppasta on jo otettu 2. painos.
	Asumisen vapaus (2012) Talonpoikaiskulttuurisäätiössä käydyt keskustelut asumisen vapaudesta tuottivat kymmenen kirjoittajan voimin pamfletin, jossa perustellaan, että ekologinen ja vapautta ylläpitävä maalla asuminen on mahdollista ja järkevää. Tämä kirja on radikaali verrattuna ympäristöhallinnon linjaan.
	Lempääläinen paikannimikirja (2012) Lempääläisiä paikannimiä ilmestyi Lempäälä-Seuran 60 -vuotisjuhliin. Oli loppuvaiheessa kova puserrus. Uusia havaintoja Lempäälän historiasta, mm teoria "muukalaislegioonan muutosta" sekä Lempäälän ortodoksinen vaihe ennen 1000-lukua.Kolmas kotiseutukirjoistani.
	Kohti biotaloutta (2011) Laadin TEM:lle raportin biotaloudesta Suomen tulevana talouskonseptina. Materiaali oli koottavissa kun työskentelin valtioneuvoston asettaman Biotaloustyöryhmän vetäjänä. Valitettavasti seuraava hallitus ei osannut tarttua tähän tarjolla olleeseen viestikapulaan, vaan vitkutteli kolme vuotta. Tuleva Suomi elää biotaloudesta. Raportin löytää netistä.
	Silta tulevaisuuteen (2011) Olin ammattikirjoittajana ns. Lempäälän Kuntakeskuksen kehittämisryhmässä. Tämä julkaisu kirjaa vision keskeisimmät ideat ja välittää kokonaisajatuksen mm. rakentajille. Hääkivi-ryhmä on ollut mainio ryhmä.
	Suomen lasten taidehistoria Työryhmä Manninen - Kaakinen - Kuisma teki edellisen kirjan konseptilla yleisesityksen Suomen taidehistoriasta. Kirjoitettu 10-12 ikäisille, mutta sopii kaikille. Jäi turhan vähäiselle huomiolle. - Otava on fiksu kustannustalo.

	Suomen lasten historia Työryhmä Kirsti Manninen - Jussi Kaakinen -Juha Kuisma teki Otavalle v. 2006. Painosmäärä jo noin 40 000. Manninen kirjoitti tekstin, Kaakinen kuvitti komeasti ja roolini oli kysyä ja keskustella esiin historiasta huomion arvoisia asioita. Sai Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietopöllö -palkinnon 2007.
	The Clock is Ticking Olavi Ala-Nissilä järjesti 60-vuotispäiviensä kunniaksi seminaarin, jonka tuotto ohjattiin Suomen Maatalousmuseo Saralle. Kokosin seminaarijulkaisun ja kirjoitin artikkelin aurinkoenergiasta-
	Maaseudun elämäntavan muutos ja sen suhde joukkoviestintään Yleisradiolle 1990 tehty tutkimustoimeksanto, joka fisofian, sosiologian ja taloustieteen välimaastossa haarukoi esiin, miten maaseutu mediassa esitetään (yleensä stereotypiana). Ennakoi itsenäisten tuotantoryhmien tulon osaksi YLE:n ohjelmatuotantoa. Pertti Hemanuksen kaksiteräinen kommentti: näyte siitä, mihin filosofaian alalta tiedotusopin puolelle pistäytyvä pystyy...
	Käsikirja (1996) Helsingin keskustalaisten tilauksesta 1996 laadittu povitaskuun mahtuva käsikirja, joka esittelee keskustalaisuutta Helsingin horisontista.
	Maaaseutu Euroopan kulttuurievoluutiossa Talonpoikaiskulttuurisäätiön 1991 järjestämän seminaarin aineisto paketoituna eheäksi julkaisuksi. Tähän kirjoitin artikkelin "Talonpojan etiikasta". Kansikuva on muuten v. 1914 ja esittää venäläisiä talonpoikia ihmettelemässä saksalaista "tiedusteluilmalaivaa", joka on pudonnut tai ammuttu alas arolle.
	Pirkanmaan kyläohjelma 2004-2006 Olin Pirkanmaan kyläasiamiehenä 2002-2004 ja kirjoitin siinä roolissa pitkän maakunnallisen keskusteluprosessin tulokseksi vuosien 2004-2006 kyläohjelman.
	Kyläsuunnittelun opas Yhdessä arkkitehti Tarmo Peltosen kanssa kirjoitimme 2002 julkaistun Kyläsuunnittelun oppaan, jossa neuvotaan miten maankäytön suunittelu yhdessä kylässä onnistuu. Jokainen kylä haluaa uusia asukkaita ja kyläkaava tekemällä se onnistuu. Olin kotikyläni kyläyhdistyksen pj aikana, jolloin Lastusiin laadittiin kyläkaava ja Peltosen toimisto vastasi kaavasta, jonka laati Riikka Rahkonen
	Lemmon arvoitus Lempäälän nimeen kytkeytyvä Lempo on sanana kiinnostava. Syväsukellus asiaan (2002) paljasti, että nimen lähtökohtana onkin sana "lemmes", joka tarkoittaa maahan iskeytyvää meteoria, pyrstötähteä ja luultavasti myös pallosalamaa. Myös sanat lempi ja lämpö kuuluvat tähän merkityssikermään. Lempäälä-Seura yllytti tähän työhön.
	Lempääläisiä liikanimiä Kirja lempääläisistä liikanimistä (2001) vaati diplomaattisen harkittua liikanimien kirjaamista. Kymmenet ihmiset avustivat nimien tallentamisessa. Silti jotkut pahastuivat. Liikanimi voi olla persoonallisen tyylin, sovittavan huumorin, mutta myös julmuuden väline.
	Ympäristö maailmantalouden haasteena Tässä ns. Niiniluodon filosofityöryhmän neljännessä kirjassa tarkastelen pitkässä artikkelissa ympäristötaloutta maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden kannalta. Juttu on hyvä, vaikka itse sanonkin.
	Matka ympäristöyhteiskuntaan Tilastokeskus tilasi sanallisen johdatuksen ja selityksen ympäristötilastojen maailmaan. Matka ympäristöyhteiskuntaan on vuodelta 2000, vaikka kirjasta puutuukin painovuosi. Yksi kirjan havainnoista on, että suomalaiset ovat ympäristöasioissa tekopyhiä. On huomattu, että mustanpuhuvat kannet pelottavat lukijaa.
	Pidetään yhtä - pidetään yhteyttä Vuonna 2004 olin ammattikirjoittajana Keskustan tietoyhteiskuntatyöryhmän laatiessa tätä ohjelmaa. Kiinnostava ja hyvä kokemus.
	Snellmanin ja Alkion aatteet ajassamme 1981 innostuin tutkimaan Santeri Alkion ja J. V. Snelmanin ajattelun yhteisiä elementtejä. Välittäjäksi löytyi fennomaani Agathon Meurman. Perustuu paljosti Seppo Niemelän inspiroimaan tutkimuslinjaan. Olisi varmaan kelvannut graduksikin, mutta jäi silloisen Keskustan Opiskelijaliiton filosofiseksi materiaaliksi. Kestää aikaa.
	Suomen poliittisen järjestelmän tulevaisuus Niiniluodon filosofiryhmän toinen kirja (1996). Seitsemän kirjoittajaa, oma artikkelini käsittelee Suomen poliittisen järjestelmän tulevaisuutta. Taustana kokemukset pääministerin kansliasta ja osallistavan kansanvallan tarve. Esillä mm. think tankien (ajatuspajojen) tarpeellisuus.
	Talouden taustalla Toimitin 1986 ns. metaekonomiaa koskevan kirjasen, jossa tärkeintä on Nicholas Georgescu-Roegenin suomennettu artikkeli maatalouden ja teollisuuden tuotantoprosessien eroista. kannen muuten teki lempääläinen Maaret Tapio.
	Tulevaisuusopas MTK;n, MSL:n ja Osuuspankkien "Tulevaisuustalkoot" 1992-1993 olivat valmistautumista EU-jäsenyyteen, vaikka sitä ei missään ääneen sanottu. Tulevaisuusopas oli tarkoitettu maatiloille, joille valinnat olivat ajankohtaisia. Paljon ideoista oli peräisin Ruotsista, vastaavista manuaaleista.
	Tuli leivän antaa Tämä kirja käsittelee Suomen ekohistoriaa viimeisen 10 000 vuoden ajalta ja on edelleen pätevintä ja myös vihreintä mitä tästä aihepiiristä on kirjoitettu - ilman akateemisia krumeluureja. Sai sisäpiireissä ansaittua huomiota. Kirja näkyi mm. olevan Veijo Meren kirjahyllyssä kun televisio häntä haasttateli. Toistaiseksi paras kirjani. Lopuun myyty.
	Pirkan Kylät 10 vuotta Ollessani Pirkanmaan kyläasiamiehenä kirjoitin Pirkan Kylien 10-vuotishistoriikin. Rohkeita riskejä, onnistumisia ja takapakkejakin. Kylätoiminnalle toivoisi suurelta yleisöltä sen arvon suurempaa ymmärrystä.
	Avaus äärikeskustaan (1982) Opiskeluaikana Jyväskylän yliopistossa tapasin tohtorinväitöskirjaa tekevän Alpo Rusin. Käydyistä keskusteluista syntyi pamfletti, jonka nimi viittaa tavoitteseen määritellä keskustalaisuus omintakeisena poliittisena ulottuvuutenaan. Keskustan Opiskelijaliitto harrasti tällaista pohdintaa.