Akaa viittaa veteen

Sauli Turja arvelee Valkeakosken Sanomissa 11.3., että Akaan seurakunnan ja kunnan nimi viittaisi lappalaisen jumalattareen Akkaan. Tätä ehdotusta sopii tutkiskella tarkemmin.
On totta, että pitäjän ruotsinkielinen nimimuoto Ackas on säilyttänyt Akaata tarkemmin nimen alkuperäisen lähtökohdan. Akaa onkin tunnistettavissa suoraan nimien Ackas tai Akkas taivutusvartaloksi, Siis Ackas -> Akaan -> Akaa. Varhaisin säilynyt kirjoitusmuoto Agas ei välttämättä ole sekään virhe, vaan tarkkakorvainen ruotsalainen kirjuri on pyrkinyt taltioimaan sanan konsonanttien erikoisen ääntämyksen.
Sanasta Agas päästään vaivatta muinaissanaan Ahgas, joka tarkoittaa perinteisen selityksen mukaan ”isoa vettä”. Tällöin se viittaisi seudun maantieteeseen, jossa Hämeenväänteen vuolteen ja Tarpianjoen (joka myös on joskus ollut venekulussa käytetty oikotie rannikon suunasta) jälkeen avautui laajempi Vanajaveden vesistö. Ahgas on laajentuma vettä merkitsevästä sanasta akva (aqua).
Kun sana ahgas on vasarakirveskansan puhumaa balttilaista kieltä, se saattaisi olla myös käännös sitä vanhemmasta Vanaja -vesistönimestä. Sanaa voi verrata sanaan lauas. joka tarkoittaa ”karjanrehuksi kelpaavaa niitettävää tulvavesiheinikkoa” . Lauas taipuu muodossa laukaan. Se on säilynyt Keski-Suomen ja Inkerinmaa Laukaa –nimissä sekä Vesilahden Laukossa kuten myös Tampereen Lakalaiva (Lakalauas)-nimessa
Hyvin monet vasarakirveskulttuurin nimet päättyvät s-kirjaimeen. Sellainen on myös lemmes, taipuu muodossa lempään, josta Lempäälä. Lemmes on tarkoittanut taivaalla kiitävää tulipalloa, pyrstötähteä, meteoriittia ja pallosalamaa.
Akaalla on myös yhteys Ahtiin, veden ja kalastuksen jumalaan. Se tulee sitä kautta, että että ”ahtamisen” vanhin merkitys on ”viritellä verkkoja veteen, upottaa kalastuslaite ottavaksi”. Tuossa sanassa on kätkössä edellä mainittu akva ja siitä syntyi kaloja antava Ahti.
Kirjoituksessaan Sauli Turja rinnastaa Akaan ja Teiskon Ukaan. Teiskon metsäseuduilla on runsaasti saamelaisperäistä nimistöä. Sellainen on itse pitäjännimi Teiskokin. Ukaalla on kuitenkin merkitys, joka ei liity Ukkoon. Jos lappilainen sanoo tiellä oleva ukaa, tarkoittaa se, että tiellä on poronpaskaa.
Akka ja Ukko kuten myös Äijä ja Ämmä löytyvät monin paikoin likeisinä maastoniminä. Ne liittyvät kultillisiin käsityksiin tai maaston muodon kokemiseen miehiseksi tai naiselliseksi. Akaan ja Ukaan välillä on kuitenkin 100 kilometriä, eikä rinnastus näiden paikkojen kohdalla toimi.
JUHA KUISMA
Lempäälä