Bio-Suomi on totta

Hannu Uusikartano kommentoi nuivaan sävyyn (26.1. 2015) Valkeakosken Sanomien haastattelussa selostamaani näkemystä siitä, miten biotalous on Suomen suurin kehitysmahdollisuus. Valtuutettu Uusikartanon kommenteista jäi tosin uupumaan se, mihin suuntaan hänen mielestään Valkeakosken tulevaisuutta pitäisi ajatella.
Tällä hetkellä suppean määritelmän mukaisesti rajattu biotalous työllistää 320 000 henkeä. Sen osuus viennistä on 26 % ja BKT:stä 16 %. Jos biotalouden määritelmää laajennettaisiin toimintamallin mukaisten laitteiden ja ohjausjärjestelmien suuntaan, olisi lopputulos jotain sellaista, että kolmasosa Suomen taloudesta on jo tällä hetkellä biotaloutta.
Jokainen tajuaa, että koska biotalouteen sisältyy metsäteollisuus, maatalous ja elintarvikejalostus kaikkine arvoketjuineen, on täysin luvallista sanoa, että Valkeakoski paikkakuntana elää biotaloudesta. Kysymys kuuluu nyt, mitä tällaista osaamista täynnä oleva kaupunki tekee Säterin tontilla? Miksi Valkeakoski ei haluaisi niitä työpaikkoja ja verotuloja, joita tuleva kehitys tarjoaa?
Uusikartano happotestaa esittämääni tavoitetta, että vuonna 2050 kaikki Suomen käyttämä energia saadaan uusiutuvista luonnonvaroista. Tavoite on 35 vuoden päässä. Tämänhetkinen virallinen tavoite on 40 % uudistuvien osuus vuonna 2020. Se tullaan tavoittamaan. Yhtenä esimerkkinä: Äänekosken biotuotetehdas tulee valmistuttuaan nostamaan tuota lukua 2 prosenttiyksiköllä.
Hakkeen todellinen energiabuumi ei ole vielä alkanutkaan. Syynä on liuskekaasun aiheuttama kivihiilen maailmanmarkkinahinnan alennus sekä istuvan hallituksen alkutaipaleellaan tekemä onneton ”vihreä” energiaveromuutos joka ajoi pienpuun pois energiavalinnoista. Biotalouspolitiikassa ideana on hyödyntää ensin biomassojen muut arvokkaat ominaisuudet ja vasta lopuksi käyttää jäljellä oleva ”hiilihylky” energiaksi. Tähän tarvitaan eri kokoisia biojalostamoja, joilla kullakin on monia tuotteita.
Biomassasta voidaan valmistaa kaikkia niitä tuotteita, joita öljystäkin. VTT on nämä tarkkaan tutkinut.
Biomassoja ovat puun lisäksi maatalouden tuotteet, levät, mykoritsat, erilaiset jätteet ml. yhdyskuntajäte sekä erilaiset joutomaiden ja rantojen korsibiomassat. Tohtori Pekka Peura sanoo, että biomassojen yhteenlaskettu määrä riittäisi koko Suomen energiaksi. Emeritusprofessori Johan Gullichsen on arvioinut, että laskennallisesti ja teknisesti Uruguayn kokoinen maa-ala riittäisi koko maailman energiantarpeisiin. Paljon on kiinni siitä, millaisella tekniikalla ja miten biomassa hyödynnetään.
Uusikartano nostaa ydinvoiman kansallisessa talousvalinnassa keskeiseksi seikaksi. Näen ydinvoiman parhaimmillaankin ylimenokauden energiaratkaisuksi siirryttäessä fossiilitaloudesta biotalouteen. Ellei se ole tätä, se on investointipolkuna umpikuja. Hanhikiven jälkeen ei uusia ydinvoimainvestointeja tarvita. Jos niitä tehdään, ei biojalostamojen hylkyhiilellä tuotetulle sähkölle ja lämmölle löydy kysyntää jolloin uusien biojalostamojen kannattavuus vaarantuu.
Olen samaa mieltä Hannu Uusikartanon kanssa, että Arkadianmäellä on vuodesta 2011 tarpeettomasti hidasteltu ja jääty jälkeen esim. Ruotsin, Norjan ja Hollannin biotaloussuunnitelmista. Syynä on ollut se, että keskeisille päättäjille on ollut vaikeaa hahmottaa asian strateginen merkitys. Juuri tämän takia kirjoitin julkaisuun ”Kohti biotaloutta” (2010) perustelut biotaloudelle.
Valkeakoskella on edelleen uranuurtajan mahdollisuus Pirkanmaan biotalouden kehittämisessä. Jokainen valitsee miten asiaan suhtautuu.

JUHA KUISMA
kansanedustajaehdokas (kesk)