Kylät osaksi yhteiskunta-agendaa -kehitysajattelun uskonpuhdistus

-Kylien tulevaisuus riippuu siitä, mitä ideologisia odotuksia lataamme yhteisiin valintoihimme, väittävät kylätoimintaliikkeestä taukoa pitävät kirjailijat Juha Kuisma ja Matti Mäkelä Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tuoreessa pamfletissa.
Yhteiskunta on väärässä olettaessaan, että kylät kuolevat ja maaseutu autioituu. Jos näin tapahtuu, kyseessä on poliittinen valinta, joka aiheutuu silkasta ymmärtämättömyydestä. Päinvastoin, monet megaluokan ilmiöt osoittavat, että kylät ovat tulevaisuudessa Suomen yhdyskuntarakenteen välttämätön ja olenainnen osa.
Kuisma ja Mäkelä ovat kirjoittaneet estottoman, vauhdikkaan mutta samalla realistisen vision kylien nousun ideologiaksi. He väittävät esimerkiksi, että paikkaperustaisesti maailmaa tarkastellen pääkaupunki tai maakuntakeskukset eivät ole tavallista kylää arvokkaampia, eettisesti ylempänä tai yhteiskunnallisesti kehittyneempiä. Joku mielipide ei pätevämpi tai enemmän totta siksi, että se on helsinkiläinen tai lausutaan julki Helsingissä. Tietoverkkojen kehityksen kautta jokainen paikka on sananmukaisesti maailman keskipiste.
Kirjoittajat ihmettelevät sitä, miten päätöksenteossa ollaan olevinaan näkemättä sitä, miten fossiilisten polttoaineiden aikakauden loppu häämöttää kaikkien nähtävillä. Asian on jokaiselle selvä, mutta päätökset, investoinnit tai kaavoituspolitiikan sisällöt toistavat edelleen harhaista viestiä siitä, että fossiilitalouden ura jatkuu ja tuottaa optimaalisen yhdyskuntarakenteen. He vaativat kansainvälisen siirtymäliikkeen (Transition Movement) tapaan sitä, että julkiset päätökset perustuvat resielienssiin eli rakenteiden palautumiskykyyn ja kriisinkestävyyteen. Tällöin Suomen runsaat 4000 kylää osoittautuvat uudenlaisiksi kehityksen subjekteiksi.
Kuntien ja valtion tulisi tunnistaa kyliin perustuva kehityspotentiaali. Kylissä on niiden luonteen takia yhteisövoimaa, joka on yhä suurimmalta osin käyttämättä. Keskeisin asia kylässä on ns. aukio eli yhteinen tila, joka Suomen olosuhteissa on kylätalo, etelämpänä Euroopassa kylän keskusaukio. Kylätaloja kehittämällä voimistuu myös kylän yhteisövoima ja kyky lukea ympäröivästä maailmasta niitä signaaleja, jotka ymmärtäen kylä kehittyy.
He todistavat myös, miten asumisen vapaus ylläpitää kansalaisten kokemaa laajan vapauden aluetta. Kylässä naapuri, lähimmäinen tai jopa satunnainen matkailija otetaan käyttäytymisessä hienovaraisesti huomioon, koska hänen kanssaan ollaan huomennakin tekemisissä. Kaupungissa kohtaamisten perusideana on, että vastaantulijasta ei tarvitse välittää, koska häntä ei enää koskaan tavata. Tässä on kaksi tapaa suhtautua maailmaan ja lähiympäristöön. Pienten yhteisöjen puolustajina ja kunnian palauttajina kirjoittajat tukeutuvat myös ajankohtaiseen kirjallisuuteen.
-Olemme kirjoittaneet pamfletin niille, jotka ajattelevat itse; niille, joille vallan puhe ei automaattisesti ole argumentti; niille, jotka ovat kiinnostuneita vapauden aidoista muodoista. Puramme niitä neutronipommeja, joilla maaseutua parhaillaan tyhjennetään, kuvailevat Kuisma ja Mäkelä.
_________________
Juha Kuisma - Matti Mäkelä: Kylien tulevaisuus. Polemia-sarja xxx. KAKS 2015.
Tiedustelut: Juha Kuisma 045 8847884 Matti Mäkelä xxx xxxxxxx