Aiheuttaako omistusasuminen työttömyyttä?
Taloustutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että työttömyydellä ja
omistusasumisella olisi tilastollinen yhteys. Siksi hän esittää, että omassa talossa tai huoneistossa asumista
pitäisi erikseen verottaa, jotta työvoima saataisiin paremmin liikkumaan työn perässä.
Tässä ajatuksessa on jotain pahasti pielessä. Pitäisikö meidän siirtyä 100 vuoden takaiseen systeemiin, jossa
ihmiset olivat vuokrataloissa asuvaa työvoimatavaraa, joka siirtyili kuin muovailuvaha kansantalouden
tarvitsemiin kohtiin? Ajatus kun edellyttää, ettei ihmisillä olisi muuta sosiaalista roolia kuin olla työntekijä.
Tutkimusjohtaja sortuu tuossa kohtaa tutkimusta ideologisen inttämisen puolelle.
Samalla tulee todistetuksi arvio, että omakotiasuminen elämänmuotona on uhattuna. Tällä kertaa
markkinavoimien suunnalta.
Joss sanottu olisi totta, puolison työpaikalla, lasten kouluilla, kansalaisosallistumisella, harrastuksilla,
kotiseutu- ja yhteisösiteillä ei olisi mitään vaikutusta muuttopäätöksiin.
Sitä vastoin oltaisiin valmiita rakentamaan nopeasti suuria vuokratalokeskittymiä, joiden laatuun asukkaat
eivät voisi vaikuttaa. Tämä johtaisi kasvuseutujen kaupungit entistä suurempiin vaikeuksiin.
Tähän asti Suomessa on toimittu toisin. On nähty, että oma asunto ja sen omaksi ostaminen lisää sekä
säästäväisyyttä että halua ponnistella ja tehdä työtä. Oma koti antaa elämään sitä tavoiteltua
elämänhallintaa. Se on monelle vanhuuden turva eli osa eläkettä. Se antaa yksilölle neuvotteluvoimaa
työmarkkinoilla: et ole noin vain toisen hyppyytettävissä, teet itse työtä koskevat valintasi.
Rintamamiestalo ja yleensä kaikki omakotitalot edustavat tätä arvostuslinjaa. Se on osa itsenäisen elämän
ihannetta. Samaan voi liittää suomalaisen keksinnön, nimittäin asunto-osakeyhtiön, joita ei muualla
Euroopassa tunneta. Asukkaat omistavat talonsa ja yhdessä päättävät sen hoidosta.
Muualla Euroopassa kerrostalon omistaa ulkopuolinen sijoittaja, ”talonherra” tai ”lordi”, jolle asukkaat
maksavat paitsi vuokraa myös pientä pääomakatetta.
Professori Mari Vaattovaara huomauttikin vastakommentissaan, että Norjassa melkein kaikki omistavat
asuntonsa eikä se lainkaan näy työttömyytenä. Saati haluttomuutena etsiytyä sinne missä työpaikat
syntyvät.
Etsisinkin syytä työttömyyteen ihan muualta: työmarkkinoiden säännöistä ja rakenteista sekä viennin
heikosta kilpailukyvystä, mikä säteilee muuhun talouteen.
Jos työn saati edellyttää muuttoa viidelle suurimmalle kaupunkiseudulle, on maaassa jotain muuta pielessä.
Kysymys on siitä, ettei valtio käytä välineitä, joilla maan aluetaloudellinen häiriötila voitaisiin korjata. ETLAn
kannattaisikin tutkia syitä, millä tavoin valtio tahattomasti ja tuottamuksellisesti ylläpitää alueiden erilaista
kehitystä.
JUHA KUISMA
Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas (kesk)