Kyläkoulujen kustannuslaskenta

Vihdin valtuusto päätti äänin 22-21, että Vihdin kyläkouluja ei lopeteta. Erityisen jännittäväksi päätöksen teki se, että eräs valtuutetuista selosti ymmärtäneen äänestysohjeet väärin ja sai lopulta äänestää uudelleen, jolloin koulut säilyttävä yhden äänen enemmistö syntyi.
Vastaavanlaisia kyläkoulujen lakkautusoperaatioita on menossa tai valmisteilla mm. Valkeakoskella ja Kangasalla. Erikoista näissä taloudellisesti vahvoissa kunnissa on se, että koulujen lopettamisajatus ei niinkään perustu oppilaiden vähäisyyteen, kuin konsultin tai säästöryhmän oletukseen, että pieni koulu on automaattisesti yksikkökustannuksiltaan kalliimpi. Asiaa ei tutkita eikä perustella, se vain otaksutaan valmiina totuutena.
Siteeraan Vihdin palveluverkkoselvityksen tehnyttä Kuntamaisema Oy:tä. ”Keskimääräinen koulukoko korreloi kustannusten kanssa eli mitä suurempi koulukoko, sen halvemmat kustannukset.” Kuitenkin sekä Vihdissä että esimerkiksi Valkeakoskella kyläkoulujen oppilaskohtaiset kustannukset ovat alhaisemmat kuin isoissa kouluissa. Tieto koulujen oppilaskohtaisista yksikkökustannuksista on kaikilla kunnilla. Vihdin tapauksessa kyläläiset ovat osanneet kaivaa sen esiin, eivät konsultit. Kaivanneeko enempiä kommentteja?
Yksi syy kyläkoulujen edullisuuteen on yhdysluokkaopetuksessa. Koulu pärjää kahdella tai kolmella opettajalla. Yhdysluokkaopetuksesta on Suomessa tehty useitakin väitöskirjoja. Se on oppilaiden kannalta plussaa eikä miinusta. Pedagogisesti se toki vaatii opettajalta taitoa, mutta opetusmenetelmänä se varmistaa, että jokaisen oppilaan asema opetusryhmässä vaihtuu. Jokainen on joskus pieni ja lopulta se iso, joka huolehtii pienemmistä.
Toinen edullisuuden syy on kiinteistökustannuksissa. Sata vuotta vanha hirsikoulu mäen päällä on useimmiten ihan terve rakennus, ellei sitä ole tiivistetty väärin ja pilalle. Sen ylläpitokustannukset ovat vähäiset. Kiinteistökulunkin saa kyllä paisutettua todellista suuremmaksi, jos Haahtela-järjestelmän mukaan lasketaan neliöille/kuutioille laskennallista hintaa.
Kolmas kyläkoulun edullisuuden syy on koulukuljetusten kustannuksissa. Kylän kaikkien lasten kuljettaminen isompaan kouluun aiheuttaa aina enemmän kustannuksia kuin se, että osa lapsista tulee omatoimisesti kouluun ja kauempana kylässä asuvat kuljetetaan koululle.
Joskus kunta haluaa lopettaa kyläkoulut, jotta se saa aikaan maksimaalisen suuren oppilasmäärän, jota varten voidaan rakentaa kokonaan uusi koulu kuntakeskukseen. Tätä ajatustapaa valtio ruokkii valtionapurahoilla. Kunnat ajattelevat, että se 1-2 miljoonaa euroa on ikään kuin ilmaista rahaa, joka kannattaa ottaa, kun sitä kerran saa. – Paljon järkevämpää olisi olemassa olevan infran käytön tehokkuuden näkökulmasta, että valtio palauttaisi pienten koulujen erityistuen.
Tässä tultiin jo siihen, että on monta tapaa laskea kustannuksia. Yksikkökustannuslaskenta on perinteisintä ja helpointa. Yleensä se suosii keskittäviä ratkaisuja, koska kiinteät kustannukset voidaan jakaa laajemmalle määrälle yksiköitä. Toinen tapa olisi vertailla kustannuksia ”verkostolaskentana”. Eli koulun ja päivähoidon ruokailu hoidetaan samalla ajolla ja resurssilla. Siis samalle kiinteälle kustannuserälle integroidaan useita käyttöjä. Vaihtoehtoja lasketaan tästä näkökulmasta.
Kangasalla kysymyksenä on, haluaako kunta ylläpitää kyläkouluja kaavoittamalla tai myöntämällä rakennuslupia suunnittelutarveratkaisuina. Niin kauan kuin kunta ei joudun tekemään kylälle infrainvestointia, kannattaa sen pelastaa kyläkoulu esimerkiksi 20 rakennuspaikalla. Kylissä asumiseen on nimittäin edelleen kysyntää. Se ilmenee kunhan suhdanne kääntyy.
- Joskus on vaikeampaa kuin aina, kuuluu Helsingin sanomien päätoimittaja Teo Mertanen sanoneen.

JUHA KUISMA Kirjoittaja on kylien liiketoiminta-asiamies