Suomi ja Ruotsi ylläpitävät nykyisellään Itämeren vakautta

Liittokansleri Angela Merkel totesi 18.8. Riiassa, että Nato ei perusta tukikohtia Baltiaan, koska se rikkoisi Venäjän ja Naton välistä sopimusta vuodelta 1997.  Sitä vastoin Nato vastaa velvoitteistaan muilla tavoin, selosti Merkel tarkoittaen tutkavalvontaa sekä Naton lentokonein suoritettua rauhan ajan ilmavalvontaa eli ns. air policing –toimintaa. Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole omia taisteluhävittäjiä.

Merkelin lausuma liittyi siihen, että saksalaiset Nato-hävittäjät aloittivat vuorojärjestelmän mukaisen ilmavalvonnan Latviassa viikolla  34. Kierron perusteella ilmavalvontaan osallistuu vuorollaan kolme maata, kukin neljällä koneella, valvontajakson ollessa yleensä 4 - 6 kk. Toisin kuin Ismo Heinisuo (AL 4.9.) kirjoitti, Saksan päivystysvuoro on siis jo alkanut.

Joss Suomi olisi Naton jäsen, sen pitäisi vuorollaan osallistua muiden jäsenten tapaan Baltian ilmavalvontaan. Tämä asia on esimerkiksi eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan tiedossa.

Josss Naton ja Venäjän välille syntyisi kriisi, Nato-jäsen Suomen tehtäväksi tulisi 5. artiklan perusteella ilmapuolustaa ainakin Viroa, luultavasti muitakin Baltian maita. Tämä velvoite vetäisi Suomen ilman muuta kysymistä mukaan teoriassa kuviteltavissa olevaan sotaan. Suomen ilmavoimat olisivat automaattisesti Pietarin, Pihkovan ja Kaliningradin välisessä ilmatilassa.   

Kaliningrad liittyy asiaan Venäjän eteentyönnettynä Itämeren etuvartiona, jossa on vahvasti ilmavoimaa ja merivoimaa. Tietenkään Nato ei valvo Kaliningradin ilmatilaa, vaan seuraa kaikkea Kaliningradiin kohdistuvaa liikennettä.

Nato-jäsenyyden oloissa Baltian ilmapuolustusvelvoite olisi siis se konkreettinen mekanismi, joka pakottaisi Suomen osaksi kuvitteellista Venäjän ja Naton sotaa. Jäsenenä Suomi ei voisi velvoitteesta kieltäytyä. Emme voisi valita, puhkeaisipa konflikti mistä aiheesta tahansa tai missä päin maailmaa.

Arvioni on, että Suomi ylläpitää parhaiten Vironkin turvallisuutta olemalla Nato-yhteensopiva, mutta liittymättä jäseneksi Natoon. Viro hyötyy naapurista, joka ei kärjistä tilanteita. Suomi ja Ruotsi ylläpitävät nykyisellään Itämeren vakautta ja rauhaa eivätkä politiikallaan lisää alueen jännitteitä.

On selvää, että Ukrainan tilanne pelottaa monia suomalaisia, mutta juuri siksi turvallisuutta tulee analysoida kylmähermoisesti. Ei pelon kautta.

Juha Kuisma
Lempäälä 
(Aamulehti 15.9.2014)