Biotaloudessa hukattiin neljä vuotta

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri kirjoittaa (AL 19.2. 2015) biotaloudesta EU-näkökulmasta ja vaatii Suomen hallitukselta tekoja sekä EU-suunnassa että kotimaassa. Monesta Kumpula-Natrin pointista voi olla samaa mieltä. Hän näkee kehityksen suunnan biotalouteen liittyvän vallankumouksellisen potentiaalin aivan oikein.
Kun europarlamentaarikko vaatii Suomelta tekoja, hän rivien välissä arvostelee sitä hallitusohjelmaa, jota Suomessa on neljä vuotta seurattu. Siitä nimittäin puuttuu oivallus biotaloudesta. Hallitus sai edellisen hallituksen aikana toimineelta ja vuonna 2010 raporttinsa luovuttaneelta laajapohjaiselta biotaloustyöryhmältä ehdotukset lähivuosien toimenpiteiksi. Niihin ei kuitenkaan tartuttu, koska Säätytalon kulmahuoneissa hallitusohjelmaa kirjoittaneet olivat tässä asiassa ajastaan jäljessä. Näin Suomi kansantaloutena menetti neljä vuotta. Olimme joskus biopolitiikassa maailman kärkeä, nyt tuskin kymmenennellä sijalla.
Oli tuskallista nähdä, miten keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköt tekivät samaa työtä uudestaan ja pääsivät suurin pirtein siihen, mihin pääsimme biotaloustyöryhmässä jo vuonna 2010. Oli tuskallista nähdä, miten markkinointitermi cleantech vei TEM:ssä biotalouden kehittämisresusrssit. On tuskallista nähdä, miten SITRA juoksee puolivälissä oivallusketjua ja myy termiä ”kiertotalous”.
On tuskallista nähdä, miten hallitus puristaa Solidiumilta vuosittain lähes miljardin ja käyttää sen syömävelkaan. Juuri nuo rahat olisi pitänyt neljän vuoden ajan käyttää biotalouteen ja sen mahdollistamaan uusteollistamiseen.
Kumpula-Natri lähestyy biotaloutta EU:maailman tapaan ”väripuheella” ja raaka-ainelähtöisesti, biomassojen kautta. Tämä on hyväksyttävävää. Mutta Eurooppa ei elä biomassojen olemassaolosta, vaan biomassojen osaamisesta: siis korkean arvonlisän tuotannosta osana luonnon bioottista kehystä. Samalla tavalla Suomikaan ei elä metsästä, vaan siitä ekologisten kokonaisuuksien tiedosta, jolla metsänhoito ja metsäteollisuus yhdennetään viisaasti osaksi luonnon kiertoja. Luonnossa kaikki kiertää. Tässä on myös vihje siihen, miksi kiertotalous jää oivalluksena puoliväliin.
Viittaan vielä vuoden 2010 Biotaloustyöryhmän toimenpide-ehdotuksiin. Niihin kuului mm. biotalousattashean tehtävän perustaminen Brysseliin, biotalous-innovaatioiden spin off jälkimarkkinapörssin luominen sekä julkisten hankintojen ohjaaminen kotimaisten demolaitosten investointeja mahdollistamaan.
Biotalous on Suomelle strateginen, kansallisen valinnan kysymys. Sillä voimme nousta vallitsevasta kansantalouden jumittuneesta tilasta. Seuraavalla hallituksella on mahdollisuus avata tämä Gordionin solmu ja käynnistää ekologista osaamista hyödyntävä uusteollistaminen. Neljä vuotta paikallaan polkemista riittää.
JUHA KUISMA
Biotaloustyöryhmän pj 2009 – 2010
kansanedustajaehdokas (kesk)