Avaa ikkuna kylien tulevaisuuteen
Tulevaisuus on harvoin raollaan, mutta joskus aina joku onnistuu järjestämään tilaisuuksia, joissa näemme joukolla ajassa eteenpäin. Seuraavassa avaan erästä tällaista ikkunaa.
Huomio kaikki Kylien Suomesta kiinnostuneet! Hankasalmi on käymisen arvoinen erityisesti, elokuun 2014 viimeisessä viikonvaihteessa. Paikkakunta on tunnetusti keskellä Suomea 4-tien varrella, joten sinne on helppo tulla. - No joo, sanotte mielessänne – mutta minkä takia mää sinne tulisin ?
Voisi tietysti vastata, että Venekosken kesäteatteri päättää kesäkautensa tuona perjantai-iltana esittämällä ns. yöelokuvan. Jo itse teatterirakennelma on näkemisen arvoinen: lippa on kuin Olympiastadionilla ja taustamiljöönä keskisuomalainen jokimaisema.
Vastaan kuitenkin, että sitä ennen perjantaina 29.8. pidetään lomakeskus Revontulessa iltakuudesta alkaen Kylien Bisneskeissit –hankkeen valtakunnallinen loppuseminaari, jossa maan parhaat voimat katsovat miltä kylät näyttävät tulevaisuudessa. Tai tarkemmin: seminaarissa ei suoraan ennusteta maaseudun tulevaisuutta, mutta tunnistetaan ne puitteet ja mahdollisuudet, joiden antamissa kehyksissä tulevaisuus muodostuu.
Vesantolainen tutkija, professori Tuomas Kuhmonen on vetänyt hanketta, jossa on selvitetty haluaisivatko nykyhetken nuoret asua ja toimia maaseudulla. Tätä ei ole aiemmin nimenomaan nuorilta kysytty. Tulokset ovat yllättäviä ja niitä kannattaisi kaikkien yhteiskuntapolitiikasta kiinnostuneiden kuulla.
Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskuksen edellinen johtaja Aatto J Repo on väitellyt Englannissa tiedon ekonomiasta ja työskennellyt monissa sähköisiä tietojärjestelmiä kehittäneissä projekteissa. Hänet on haastettu kertomaan, miten sähköiset palvelut ja nettikaupan nousu vaikuttavat kylissä asumiseen. Muutos lyö läpi koko yhteiskunnan ja se on maaseudun kannalta suuri mahdollisuus.
Jyväskylän Yliopiston taloushistorian professori Ilkka Nummela on kiinnostunut monista maaseutua muovanneista historiallisista ilmiöistä. Hän tuntee niin viljakaupan, liikenteen kuin markkinoiden rakenteeseen vaikuttavat seikat. Mitä historioitsija voi sanoa kylien tulevaisuudesta? Millaisia ovat tulevaisuuden historian voimaviivat ? Mitä historiasta voi oppia ?
Neljäs puheenvuoro on 4H-väelle tutun toiminnanjohtaja Sirkka Suomäen. Hän esittelee havaintoja yhdistysten varainhankinnasta. Samalla julkistetaan asiaa käsittelevä opaskirjanen, jonka on tuottanut Suomen Kylätoiminta (SYTY) ry. Kylissä toimivat yhdistykset voivat nimittäin osatessaan ja halutessaan kehittää paikallista yhteisötaloutta. Muut siihen eivät pystykään ! Mutta noihin tehtäviin yhdistykset tarvitsevat omaa rahaa.
Kerronpa vielä muusta viikonlopusta. Viikonloppu jatkuu kylätoimintaväen LOKAALI-tapahtuman merkeissä lauantaina kolmella kyläretkellä keskisuomalaisiin kohteisiin. Sunnuntaina keskustellaan mm. maaseudun liikenneverkoista ja tietoverkoista, kuullaan persoonallista puhetta kylien puolesta sekä jaetaan Vuoden Kylä –tunnustus sekä muut vastaavat palkinnot.
Jos edellä kerrottu kuulostaa kaupallisesta tiedotteelta, pyydän tarkistamaan, mikä onkaan lukemasi lehden nimi. Tällä kertaa kirjoitin hyvästä seminaarista etukäteen – enkä jälkikäteen kuten yleensä tapahtuu. Näin pääset sinäkin paikalle tulevaisuuden ikkunaa avaamaan, Parahin Lukija.