Ratikalla on välillisiä vaikutuksia koko Pirkanmaan maakuntaan

Vaikka Tampereen suunnitteilla oleva raitiotie ei suoraan vaikutakaan kehyskuntiin, on sillä mielenkiintoisia välillisiä vaikutuksia sekä Tampereella, kehyskunnissa ja koko maakunnassa.

Tampereen sisällä kaikkien kaavaillun raitiotien varrella olevien kiinteistöjen ja raakamaan arvo nousee kerralla hyppäyksenomaisesti.  Vaikutus ulottuu noin kilometrin linjan molemmin puolin. Tähän oletukseen perustuu myös laskelma hankkeen kannattavuudesta investointina. Siksi toive raitiovaunulinjasta Pispalan harjulla on sinistä yläpilveä. Jos raitiolinja Pispalaan vedettäisiin, pitäisi harjun nykyinen rakennuskanta purkaa ja rakentaa tilalle ison mittakaavan kerrostaloja.

Entä jos ratikkavaihtoehdon todellinen kustannus osoittautuukin kaksinkertaiseksi, kuten keskieurooppalaiset viitekustannukset antavat olettaa ?

Toinen vaihtoehto olisi ollut biokaasubusseihin perustuva koko kaupungin kattava liikenneverkko. Se olisi ollut investointina kevyt ja palvelukyvyltään paremmin koko kaupunkia palveleva. Sen muualla Euroopassa käytössä olevien biokaasubussien ilmastovaikutus olisi ollut sama, tai luultavasti hitusen parempi. Se olisi jakanut kiinteistöjen arvonnousua kaupungin kaikille alueille ja suosinut olemassa olevan rakennetun ympäristön tehokkaampaa käyttöä.

Busseihin perustuvaa liikenneratkaisu kuitattiin viittomalla Keskustorin ja Hämeenkadun bussiruuhkiin. Nämä ruuhkat ovat näennäisiä ja olisivat vältettävissä suunnittelemalla julkisen liikenteen verkko toisin. Totta kai bussiruuhka syntyy, jos se sellaiseksi suunnitellaan. Siis ajattamalla kaikki bussit yhden pisteen ja yhden kadun kautta. Kuitenkin kosken yli on neljä isoa siltaa.

Kehyskuntiin ratikka vaikuttaa, koska ratkaisu vaatii valtion osallistumista rahoitukseen, myöhentyy muu seudullinen väylärakentaminen, esimerkiksi lentokenttää sivuava oikorata tai valtatie kolmosen kääntäminen Puskiaisista kohti Rajasalmea. Onneksi Ruskontien itäistä jatketta aletaan jo rakentaa, jolloin kaivattu kakkoskehä purkaa valtakunnallista liikennevirtaa kaupungin ytimestä.

Jos Tampere olisi päätynyt Göteborgin tapaan biokaasubusseihin, olisi seutuliikenne helposti siirtynyt samaan tankkausjärjestelmään.

Koko Pirkanmaan näkökulmasta Tampereen valitsemat tunneli- ja ratikkaratkaisut merkitsevät keskittämistä ja valtion liikenneresurssien sitomista kantakaupungin kannaksen liikennevirtojen uudelleensijoittamiseen. Muu maakunta saa edelleen toivoa esimerkiksi rautatieasemien uudelleen järjestelyjä tai Kuru- Herranen välin korjaamista.

                                                                                      JUHA KUISMA

                                                                                      Lempäälä

                                                                                     (Aamulehti 16.7. 2014)